Uutiset
20/02/2025. Karjalan kulttuuri- ja tiedeperintö: perinnejatkuvuus. Kirjastossa pidettiin Kotiseutupäivät 2025
19. ja 20. helmikuuta 2025 Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin XIX Kotiseutupäivät 2025. Tieteellisen konferenssin aihe oli Karjalan kulttuuri- ja tiedeperintö: perinnejatkuvuus.
Konferenssin pysyvät järjestäjät: Karjalan tasavallan Kansalliskirjasto, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti.
Kahtena konferenssipäivänä osallistuttiin seuraaviin ryhmätyöskentelyihin:
- Karjalan historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttäminen: paikalliset aloitteet;
- Elämäkerralliset tutkimukset: persoonallisuus arkistoasiakirjoissa;
- Karjalan alkuperäiskansojen perinteet tasavallan kehityksen näkökulmasta;
- Karjalan tiedeperintö: laitosten ja kollektiivien panos;
- Arkistot, kirjastot ja museot perinnön säilyttäjinä;
- Neuvostoliiton perintö: historia ja kulttuuri;
- Paikan muisti elävänä perintönä.
Konferenssin täysistunnossa kuunneltiin karjalaisen arkkitehdin, kotiseuduntutkijan Jelena Itsiksonin esitelmää aiheesta Kaivospäällikön talo Petroskoin historian todistajana. Olha Iljuha, historian tohtori, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin johtava tutkija, piti esitelmän aiheesta Alueellinen kouluoppikirja kulttuuriperintökohteena.
Ensimmäisenä konferenssipäivänä petroskoilaiset ja karjalaiset osallistujat keskustelivat elämäkerrallisista tutkimuksista, Karjalan historiallisen ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä sekä Karjalan alkuperäiskansojen perinteistä. Ryhmätyöskentelyissä esitelmät omistettiin huomattaville karjalaisille tiedealan toimijoille.
Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin johtaja Irina Novak puhui Dmitri Bubrihin panoksesta Karjalan itämerensuomalaisten kielten tutkimuskoulun perustamiseen. Tatjana Bojko, Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkija, piti esitelmän karjalaisista kielentieteilijöistä ja heidän panoksestaan itämerensuomalaisten kielten tutkimukseen.
20. helmikuuta konferenssi jatkoi toimintaansa. Silloin puhuttiin arkistojen, kirjastojen ja museoiden toiminnasta. Erillinen ryhmätyöskentely omistettiin Karjalan neuvostoperinnölle. Paikan muisti elävänä perintönä –ryhmätyöskentelyssä kuunneltiin Ramzia Galejevan, Venäjän ensimmäisen presidentin B. N. Jeltsinin museon tutkijan (Jekaterinburg), esitelmää Šuojun Čuppussa sijaitsevasta Jeltsinin residenssistä.
Päivän toisella puoliskolla 20. helmikuuta järjestettiin lopullinen täysistunto. Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin tutkija, historian kandidaatti Aleksandr Krivonoženko piti esitelmänsä aiheesta Myllyt Karjalan talonpoikien aineellisena perintönä: tutkimus- ja popularisointikokemuksia.
Konferenssipäivinä oli avoinna Uudet Karjala-aiheiset kirjat –näyttely, missä oli esillä vuonna 2024 ilmestyneitä kotiseutujulkaisuja.
Perinteen mukaan konferenssi-istunnot yhdistelivät lähi- ja etäosallistumisen. Kaikille halukkaille tarjottiin konferenssin suora lähetys. Konferenssissa pidetyt esitelmät aiheuttivat paljon kiinnostusta sekä verkossa että Karjalan Kansalliskirjaston tiloissakin.
Konferenssin osallistujat ja ryhmätyöskentelyjen johtajat korostivat ohjelman olevan onnistunut ja sisältävän aktiivisia keskusteluja annetuista aiheista.
Osallistujien esitelmät julkaistaan sähköisinä (tekijän suostuessa). Edellisten konferenssien materiaaleihin voi tutustua Karjalan Kansalliskirjaston kotisivuilla. On lisättävä myös, että nämä julkaisut kiinnostavat aina laajaa lukijakuntaa.
Katsokaa ryhmätyöskentelyjen, täysistunnon ja lopullisen täysistunnon videot.
