Kalevalan Mosaiikki. 2014 – 2023
KALEVALAN MOSAIIKKI
Joka vuosi Karjalassa 28. helmikuuta – 9. huhtikuuta pidetään kansainvälinen festivaali Kalevalan mosaikki, jonka aiheena on karjalais-suomalainen eepos Kalevala. 28. helmikuuta vietetään Kalevalan päivää sekä Karjalassa että Suomessa.
28. helmikuuta 1835 Elias Lönnrot on antanut kirjapainoon Kalevala-eepoksen ensimmäisen version, joka ilmestyi vuosina 1835-1836 kahtena kirjana ja sen painosmäärä oli vain 500 kappaletta. 9. huhtikuuta on huomattavan suomalaisen kirjallisuuden vaikuttajan, tutkijan, runoilijan ja ammatiltaan lääkärin Elias Lönnrotin syntymäpäivä (1802-1884). Lönnrot on tehnyt suuren työn kerätäkseen kansanrunoutta ja Kalevala-eepoksen. Vuosina 1828 – 1845 hän on tehnyt 11 matkaa sekä Suomen Karjalaan että Venäjän Karjalaan, tutustui siellä runonlaulajiin. Hän onnistui tallentamaan noin kuusikymmentätuhatta runoa sekä paljon satuja, sananlaskuja, arvoituksia ja loitsuja.
Kalevala-eepos on Karjalan kansallisen kulttuurin ylpeyttä. Ilmestyttyän tämä suuri kirja innoittaa kääntäjiä, kirjailijoita, taiteilijoita, muusikkoja ja tietenkin elokuvantekijöitä. Toiset kuvaavat taide-elokuvia, toiset tiede- ja dokumenttielokuvia tai myös hiekka-animaatioita.
Vuonna 2016 Karjalan Kansalliskirjastossa kansainvälisen Kalevalan mosaiikki – kulttuurimaratonin aikana pidettiin videoluento aiheesta Kalevala-eepos elokuvataiteessa. Videoluennolla katsottiin katkelmia maailman parhaista elokuvista, jotka perustuvat maailmankuuluun eepokseen Kalevalaan.
Kalevala-aiheiset verkkonäyttelyt
Igor Gashkov. Puisina esitetyt Kalevalan runot
Vyhod-mediakeskuksen valmistama näyttely esittää Kalevala-eeposta puukaiverrettuina pannoina, joiden tekijä on tunnettu petroskoilainen taiteilija Igor Gashkov. Kalevala-aiheinen teoskokoelma on yksi epätavallisimmista ja omaperäisimmistä esimerkeistä siitä, kuinka runollista tekstiä tulkitaan karjalaisessa taiteessa.
Vladimir Fomin. Kalevala-sarja
Tässä verkkogalleriassa on osa taiteilija Vladimir Fominin töistä, jotka ovat Kalevala-eepoksen kuvituksia. Vladimir Fomin on ”maineikkaan Petroskoin kaupungin kansalainen” kuten hänet esitteli ulkomailla asuva venäläinen postmodernistikirjailija Sasha Sokolov, jolle on myönnetty Andrei Belyin palkinto parhaasta venäläisestä proosasta ja Alfred Toepferin säätiön Puškinin palkinto.
Kalevala ja muut aiheet Tamara Jufan tuotannossa
Kalevala-aiheiset taulumaalaukset ja kirjagrafiikka ovat Karjalan kuvataidemuseon kultaista kokoelmaa. Tamara Jufa on täyttänyt karjalaisten ja suomalaisten muinaiset laulut sekä voimakkaan ja salaperäisen tarinamaailman elävällä rakkaustunteella ja myötätunnolla eepoksen sankareita kohtaan. Häntä kiinnostivat etupäässä uneksivaiset, salakavalat ja lohduttomat naishahmot, jotka taistelevat epäitsekkäästi elämänsä ja rakkautensa puolesta ja kärsivät: Aino ja Pohjolan morsian, Louhi-noita, Ainon äiti, Lemminkäisen äiti…
Boris Akbulatovin Kalevala
Boris Akbulatov on Karjalassa tunnettu graafikko, taidemaalari ja kirjataiteilija. Hän on osallistunut neuvostoliittolaisiin, venäläisiin, alueellisiin, tasavaltalaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin. Hän on ollut taiteilijaliiton jäsenenä vuodesta 1977 alkaen. Karjalan Tasavallan ansioitunut taidetoimija. Teostensa keskeisenä aiheena hän pitää mm. Kalevalan myyttejä. Taiteilija alkoi kuvittaa eeposta vuonna 1985, kun juhlitiin 150-vuotiasta Kalevalaa.
Kalevalan motiivit Vitali Dobryninin teoksissa
Kostamukselainen taiteilija Vitali Dobryninin monet kuvansa pohjautuvat Kalevala-eepokseen, mutta ne ovat usein tavallisen kuvittamisen ulkopuolella ja vetoavat meihin, 2000-luvun katsojiin.Karjalainen journalisti Dmitri Moskin kirjoitti: ”Taiteilijan maalit kuulostavat kanteleen ääneltä, jokiveden lorinalta, puun lehtien suhinalta. Hänen taulunsa antavat voimakasta energiaa näyttäen katsojalle elämän syvyyttä ja taiteen totuutta”.
Elävä Kalevala
Verkkonäyttely on kerätty eri lähteistä. Kaikki materiaalit juontavat taas juurensa Kalevalan monta vuosisataa syntymässä olleista ja 1900-luvulla kerätyistä runoista, jotka ovat olleet ilmestymishetkeltä alkaen inspiraation lähteenä taiteilijoille, kirjailijoille ja säveltäjille.
Kalevala. Uusi näky
30. tammikuuta 2015 taidemuseossa avattiin näyttely nimeltä Kalevala. Uusi näky, joka on omistettu Kalevalan ensimmäisen julkaisun 180-vuotisjuhlalle (1835). Kalevala. Uusi näky –näyttely on laaja kansainvälinen hanke, joka on saanut tukea Venäjän Federaarion kulttuuriministeriöltä, Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriöltä sekä suomalaisilta partnereilta: Pohjanmaan ja Kainuun taiteen edistämiskeskukselta, Lapin taiteen edistämiskeskukselta ja Pohjois-Karjalan taiteen edistämiskeskukselta.
«Kalevala venäläisten taiteilijoiden silmin»
Näyttely “Kalevala venäläisten taiteilijoiden silmin” oli suomalaisen Kalevala-seuran ja Suomen Pietarin instituutin yhteistyöhanke, jota varten taiteilijat olivat tehneet omat Kalevala-aiheiset teoksensa. Näyttely koostuu seitsemän taiteilijan töistä. Igor Baranov, Aleksandr Novoselov, Tatiana Tsursinova ovat taiteilijoita Pietarista, Sergei Terentjev, Antonina Jufa, Natalia Egorova – Petroskoista ja Irina Zatulovskaja – Moskovasta.
Kalevala-eepoksen julkaisut
Luento Kalevala -eepos teatterin lavalla
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaiikki 2023
Karjalan tasavallan Kansalliskirjasto kutsuu osallistumaan Kalevalan mosaiikki-vuosittaisen kulttuurifestivaalin tapahtumasarjaan. Festivaalin aihe on karjalais-suomalainen Kalevala-eepos.
27. helmikuuta. Kalevala. Ohjelma Luetaan Kalevalan runoja
Perinteiset Kalevala-juhlat ja ohjelma Luetaan Kalevalan runoja. Tänä päivänä pidetään kirjallisuus- ja musiikkitapahtuma nimeltä ”Sanan musiikki: L. P. Belskin kääntämä Kalevala täyttää 135 vuotta”.
Tapahtuman osallistujille kerrotaan Leonid Belskistä, joka teki Kalevalan täyden version ensimmäisen venäjännöksen, sekä Kalevalan klassisen ja lahjakkaan käännöksen lukuisista julkaisuista. Eepoksen runoja lausutaan eri kielillä, ja runonlaulajina esiintyvät sekä ammatilliset että nuoret artistit.
9. maaliskuuta. Videoluento Kalevala –eepos elokuvataiteessa
Kalevala-eepos on Karjalan kansallisen kulttuurin ylpeyttä. Ilmestyttyään tämä suuri kirja innoittaa kääntäjiä, kirjailijoita, taiteilijoita, muusikkoja ja tietenkin elokuvantekijöitä. Toiset kuvaavat taide-elokuvia, toiset tiede- ja dokumenttielokuvia tai myös hiekka-animaatioita. Tapahtuman osallistujille esitetään katkelmia maailman parhaista elokuvista, jotka perustuvat maailmankuuluun Kalevala-eepokseen.
26. maaliskuuta. Retki Kalevala Petroskoin kartalla
Kalevala –eepos on esi-isiemme kuolematon runollinen teos, joka inspiroi taiteilijoita, säveltäjiä, arkkitehtejä, ohjaajia sekä teatteri- ja elokuvanäyttelijöitä. Retkeilijöillä on mahdollisuus nähdä Petroskoin kadut, muistomerkit, veistokset ja laitokset, jotka on perustettu ja nimetty eepoksen ja sen sankareiden kunniaksi.
30. maaliskuuta. Videoluento Kalevala maailman kartalla
Luennon osallistujat tekevät matkan eepoksen runonlaulajien kotikaupunkeihin sekä suomalaisen tutkijan, folkloristin ja lääkärin Elias Lönnrotin vuosina 1828 – 1844 Karjalaan, Suomeen ja Viroon tekemien retkien reittejä pitkin.
Tekstiaineiston lisäksi esitetään valokuvagalleria ja videoita venäläisten, karjalaisten ja suomalaisten televisioyhtiöiden kokoelmista. Kalevala-eepoksen muistipaikkojen levinneisyys on maantieteellisesti laaja: Karjala, Leningradin ja Tverin alue, Viro, Suomi ja jopa Uusi-Seelanti
Kutsumme kaikki perehtymään maailmankuulun Kalevalan runoihin sekä kuuntelemaan eepoksen huomattavista ominaispiirteistä.
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaiikki 2022
28. helmikuuta kansainvälisenä Kalevalan päivänä Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin kulttuuri- ja sivistysohjelma Elias Lönnrot. Karjalan matkoja. Luetaan Kalevalan runoja –tapahtumaan osallistujat tekivät matkan runonlaulajakyliin ja kansanrunouden tutkijan, kulttuurivaikuttajan, lääkärin ja Kalevala-eepoksen luojan muistopaikoille.
1. maaliskuuta esitettiin uusi Kalevala-julkaisu ja Runosadut –kirja, jossa on lapsille muokattu proosakertomus Arhippa Perttusen muutamasta runosta. Kirjoissa on Dmitri Dmitrievin kuvituksia (Periodika-kustantamo).
26. maaliskuuta järjestettiin tapaaminen Anna Tillesin kanssa. Anna Tillesilta on ilmestynyt Ihuola-mummon neuvoja –kirja, jossa on Marina Gorškovan ihania kuvituksia. Kirja kertoo karjalaisista perinteistä, kansanrunoudesta ja Karjalan rikkaasta perinnöstä.
30. maaliskuuta Lasten kirjaviikon aikana Tuohipolku –ohjelmaan osallistujat voivat toimia käsityöläisinä ja kokea voimiaan tuohenpunonnassa ja oppia uutta Karjalan käsitöistä.
30. maaliskuuta Karjalan Kansalliskirjastossa perinteisenä kotiseutukeskiviikkona pidettiin videoluento, joka omistettiin Elias Lönnrotin 220-vuotisjuhlalle.
Helmi- ja maaliskuussa Kansalliskirjaston työntekijät järjestivät luovia leikkiohjelmia Petroskoin keskikouluissa nro 35 ja 55 sekä Suomalais-ugrilaisessa koulussa. Opiskelijat voivat kuvitella olevansa Kalevala-eepoksen sankareita, tekivät virtuaalisia matkoja Karjalan historiaan, tutustuivat kansallispukuihin ja karjalaisiin soittimiin.
9. huhtikuuta festivaali huipentui videoluentoon aiheesta Kalevala elokuvataiteessa.
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaiikki 2021
Vuosi 2021 julistettiin Karjalaisten runojen teemavuodeksi Karjalan tasavallassa
25. helmikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin Karjalaisten runojen teemavuoden avajaiset.
24. helmikuuta audioluento nimeltä Kalevalan sadunkertojat ja runonlaulajat tutustutti yleisön 1800-2000-luvun tunnettuihin karjalaisiin sadunkertojiin ja runonlaulajasukuihin, joiden monipuoliseen ohjelmistoon kuuluu Kalevala-eepoksen runoja. Yleisölle kerrottiin mielenkiintoisista seikoista tunnettujen sadunkertojien elämästä ja tuotannosta, esitettiin katkelmia omaperäisistä runoista, joita he olivat esittämässä ja sepittämässä.
28. helmikuuta Kalevalan päivän kunniaksi pidettiin virtuaalinen luova ohjelma Kansan keskuudessa elää runoja: karjalaisten runojen laulajia ja kerääjiä.
Lisäksi järjestettiin seuraavat luennot: Kalevala elokuvataiteessa (videomuotoinen), Kalevala teatterilavalla (podcast-muotoinen), tutustumisretki Kalevala Petroskoin kartalla (osana Lukekaa katuja kuin kirjoja -hanketta).
Vuonna 2021 on toteutettu hanke ”Täällä säilytetään esi-isien perinteitä”. Nämä rivit Kalevalan kansallisen kunnallispiirin hymnistä heijastavat Karjalan kulttuurikoodina olevan maailmankuulun Kalevala-eepoksen kestävää arvokkuutta.
Hankkeen piirissä on laadittu ja julkaistu seuraavat aineistot:
Videoluentosarja ”Kalevalan sadunkertojat ja runonlaulajat” (venäjäksi)
Virtuaalinen tutustumisretki ”Kalevala Karjalan kartalla” (venäjäksi)
Videot aiheesta Luetaan yhdessä Kalevala-eepoksen runoja maailman kansojen kielillä (suomeksi)
Kalevala valokuvaajien objektiivin kautta
Helmikuussa Karjalan Kansalliskirjastoon pantiin esille näyttely nimeltä Arvaten Kalevalan koodeja. Se oli yhteinen näyttely, jossa oli mukana sekä Petroskoissa että muuallakin asuvia valokuvaajia. Millä tänään voivat houkutella tarinat sankareista, joista sepittivät omia runollisia tekstejään runonlaulajat? Mitä on heidän kohtalossaan mukaansatempaavaa? Mitkä merkit ja salaisuudet voi nykyihminen nähdä näissä esi-isien viesteissä?
Tutkimuksiaan varten valokuvaajat ovat valinneet sekä eepoksen juonia että myös näennäisesti pieniä yksityiskohtia kuten esineitä, faktuuroja, värejä, tuoksuja ja makuja.
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaiikki 2020
Kalevala-eepoksen ensimmäisen laitoksen ilmestymisen 185-juhlavuoden kunniaksi
24. helmikuuta 2020 Karjalan Kansalliskirjastossa on pidetty Kalevala. 1. runo. Maailman synty – koreografisen komposition ensiesitys. Näytelmän valmistelussa oli mukana kirjastonhoitajia, taiteilijoita ja muusikoita. Lavalla katsojille esitettiin taidesynteesiä eli koreografiaa, animaatiota, elävää musiikkia, jonka yleisö otti vastaan suurella innolla. Libreton tekijä on Jana Žemoitelite, kirjailija ja Karjalan Kansalliskirjaston työntekijä.
29. helmikuuta pidettiin kirjallisuus- ja musiikkiohjelma Kalevala-eepoksen kääntäjistä ensimmäisen laitoksen ilmestymisen 185-juhlavuoden kunniaksi. Yleisölle esitettiin valokuvia ja videoita, jotka kertovat kääntäjistä, joiden tieteellisen tietämyksen ja runollisen lahjakkuuden maailman eri osissa asuvat lukijat tutustuivat ihanaan kalevalaiseen runouteen. Eri ihmiset, mm. ammattinäyttelijät, opettaja ja opiskelijat, kirjastonhoitajat ja muusikot, lausuivat epoksen runoja eri kielillä.
11. maaliskuuta pidettiin videoluento aiheesta Kalevala maailman kartalla. Luennon kuuntelijat tekivät mielenkiintoisen virtuaalisen retken paikkoihin, jotka liittyvät maailman kirjallisuuden kultaiseen kokoelmaan kuuluvaan kirjaan. Kalevala-eepoksen muistipaikkojen levinneisyys on maantieteellisesti laaja: Karjala, Leningradin ja Tverin alue, Viro, Suomi ja jopa Uusi-Seelanti. Luennon aikana tutustuttiin myös valokuviin ja filmeihin venäläisesta, karjalaisesta ja suomalaisesta elokuvakokoelmasta.
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaiikki 2019
Kalevala-eepoksen toisen täydennetyn laitoksen ilmestymisen 170-juhlavuoden kunniaksi
2019 on Kalevalan vuosi Karjalassa
Kalevalan päivänä 28. helmikuuta klo 15 Karjalan Kansalliskirjasto kutsuu osallistumaan perinteistyyliseen kirjallisuus- ja musiikkitapahtumaan Kalevala-eepoksen toisen täydennetyn laitoksen ilmestymisen 170-juhlavuoden kunniaksi.
Siellä esitetään Karjalan 1700-2000-luvun runonlaulajien ja sadunkertojien galleria, näytetään valokuvia, videoita Neuvosto-Karjala – uutiskatsauksesta Karjalan Kansallisarkiston kokoelmasta sekä karjalaisen televisioyhtiön dokumenttielokuvia.
Sitten kuunnellaan sadunkertojien esittämien Kalevala-runojen äänitallennuksia, Petroskoin valtionyliopiston opiskelijat esittävät runoja venäjäksi ja saksaksi.
Igor Solovjov, musiikkitieteilijä ja Petroskoin valtionkonservatorion opettaja, esittää vienankarjalaisen runon kanteleen säestyksellä. Tapahtuman luovassa ohjelmassa on häviämässä olevan laululajin eli joiun äänitallennus sekä ainutlaatuisia suomalaisen journalistin Into Konrad Inton Karjalassa vuonna 1894 ottamia valokuvia.
Kalevalan tärkeälle symbolille omistetaan kirjallisuus- ja musiikkiesitys, joka perustuu Karjalan kansankirjailijan Jaakko Rugojevin Kantele –runoelmaan. Esityksessä ovat mukana Karjalan Kansalliskirjaston työntekijät.
28. helmikuuta klo 17 pidetään petroskoilaisen taiteilijan Ilja Padtšinin Kalevala petroglyfeissä ja luonnossa –nimisen näyttelyn avajaiset.
6. maaliskuuta klo 17 Videoluento Kalevala elokuvataiteessa
Kuvaus maailman elokuvataiteen filmeistä sekä videoiden Neuvosto-Karjala –lehdestä ja elokuvakatkelmien esitys.
17. maaliskuuta klo 15 Lukekaa katuja kuin kirjoja! –hankkeen Kalevala Petroskoin kartalla -niminen retki
20 maaliskuuta klo 17 Videoluento Kalevala taiteessa
Kertomus Kalevalan tunnetuista taiteilijoista ja säveltäjistä sekä taulujen sähköisten kopioiden, videoiden Neuvosto-Karjala – uutiskatsauksesta ja musiikkiteosten esitys.
Kalevala-nimisen hiekka-animaation esitys (Darja Trifonova, musiikki V. Sergeenko)
27. maaliskuuta klo 17 Videoluento Kalevala maailman kartalla
Kertomus maailman muistopaikoista, jotka liittyvät Kalevala-eepoksen hahmoihin ja sankareihin, suomalaiseen tutkijaan ja kansanperinteiden keräilijään Elias Lönnrotiin, runonlaulajiin, esitetään katkelmia dokumenttielokuvista.
9. huhtikuuta klo 17 Videoluento Kalevala teatterilavalla
Katsaus Karjalan teattereiden ja kansanperinnestudioiden näytelmistä, esitetään videoita Neuvosto-Karjala –lehdestä ja katkelmia näytelmistä.
Näyttelyt: 28. helmikuuta, Kalevalan päivä
Klo 17 petroskoilaisen taiteilijan Ilja Padtšinin Kalevala petroglyfeissä ja luonnossa –nimisen akvarellinäyttelyn avajaiset.
Virolaisen taiteilijan Juri Arrakin taulujen kopioiden näyttely, joka on kerätty Karjalan Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Kansainvälinen kulttuurifestivaali Kalevalan mosaikki 2018
28. helmikuuta Kalevalan päivänä Karjalan Kansalliskirjastoon kokoontui karjalais-suomalaisen eepoksen ihailijoita ja ystäviä.
Vuosi 2018 on omistettu Venäjällä balettitanssille. Tämän yhteydessä Kalevala teatterilavalla –ohjelman piirissä tutustuttiin eepokseen perustuviin näytelmiin, jotka ovat luoneet Petroskoin johtavat teatteri- ja kansaperinneryhmät, sekä näytettiin videoita Neuvosto-Karjala –lehdestä ja katkelmia näytelmistä.
Natalja Galtsina, taidehistorian lisensiaatti, balettikriitikko, Venäjän ja Karjalan ansioitunut taiteilija, kertoi muistelmistaan siitä, miten luotiin legendaarinen kultaiseen karjalaiseen taidekokoelmaan kuuluva Sampo-baletti. Vuonna 1986 hänelle myönnettiin Venäjän M. I. Glinkan valtionpalkinnon laureaatin arvonimi luomistaan Sampo-baletin hahmoista.
Ohjelmaa koristi Kalevala-musiikki. Petroskoin valtionkonservatorion opettaja Igor Solovjov esitti ainutlaatuisen pohjoiskarjalaisen runon Tulen synnystä kanteleen säestyksellä. Muusikko Jevgeni Šorohov esitti eepokseen perustuvia lauluja, jotka hän oli säveltänyt yhteistyössä Karjalan kansankirjailija Armas Mišinin kanssa. Samalla näytettiin kalevalalaisen taiteilijan Vladimir Lukkosen kuvituksia.
Petroskoin kansallisjärjestöjen edustajat lukivat Kalevalan runoja georgian, ukrainan, kreikan ja marin kielellä.
Luova ohjelma pidettiin Petroskoin kapunkipiirin hallinnon, Karjalan tasavallan Kansallisarkiston, Karjalan tasavallan Musiikkiteatterin, Karjalan tasavallan Kansallisen teatterin ja Karjalan tasavallan Nukketeatterin tuella.
Kansainvälinen festivaali Kalevalan mosaikki 2017
Karjalan Kansalliskirjaston uusi kiertoajelu tänääkin elävästä Kalevalasta
Karjalan Kansalliskirjasto on järjestänyt Elias Lönnrotin 215. syntymäpäivän kunniaksi kirjaston historiassa ensimmäisen bussikiertoajelun Kalevala Petroskoin kartalla –nimistä reittiä pitkin.
Kalevala-eepoksen päivät Tverissä
5. maaliskuuta Tverin alueen A. M. Gorkin tieteellisen kirjaston juhlasalissa vietettiin Kalevalan päivää Toisiamme kohti –ohjelman piirissä.
Syktyvkarin koululaiset kuuntelivat runoja ja kanteleen soittoa
1. maaliskuuta Syktyvkarissa Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kokoussalissa pidettiin kulttuuri- ja koulutustapahtuma aiheesta Kalevala lasten taiteessa. Tapahtuma omistettiin Kalevalan päivälle ja Kalevala-eepoksen kerääjä Elias Lönnrotin 215. syntymäpäivälle.
28. helmikuuta 2017 Karjalan Tasavallan Kansalliskirjastossa pidettiin luova ohjelma Luetaan Kalevalan runoja. Kalevala-eeposta luettiin venäjän, suomen, karjalan ja vepsän kielellä.
Kansainvälinen festivaali Kalevalan mosaikki 2016
Kalevalan runot suurella näytöllä
29. helmikuuta 2016 Karjalan Kansalliskirjastossa kansainvälisen Kalevalan mosaiikki –kulttuurimaratonin aikana pidettiin videoluento aiheesta Kalevala-eepos elokuvataiteessa. Perinteen mukaan maraton alkaa joka vuosi 28. helmikuuta Kalevalan päivänä ja päättyy 9. huhtikuuta Elias Lönnrotin syntymäpäivänä.
Videoluennolla katsottiin katkelmia maailman parhaista elokuvista, jotka perustuvat maailmankuuluun eepokseen Kalevalaan.
Komin Tasavallan tulevat opettajat tutustuivat Kalevalaan
Syktyvkarin I. A. Kuratovin humanistisessa ja pedagogisessa opistossa pidettiin kulttuuri- ja sivistystapahtuma aiheesta Kalevala on Karjalan ja Suomen kansalliseepos. Tapaaminen tapahtui 28. helmikuuta vietettävän Kalevalan päivän kynnyksellä. Tapahtuman pitivät Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen työntekijät.
Kansainvälistä Kalevalan päivää vietettiin Tverissä
28. helmikuuta 2016 Tverin Kariela -nuorisojärjestö on kerännyt jo viidennen kerran ystävänsä Tverin alueen A. M. Gorkin tieteelliseen kirjastoon viettämään kansainvälistä Kalevalan päivää.
Kalevalan runot maailman eri kielillä
24. maaliskuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin kirjallisuustapahtuma aiheesta Karjalan runot maailman eri kielillä.
Vuonna 2015 juhlittiin 180 vuotta Kalevala-eepoksen ensimmäisen julkaisun ilmestymisestä
27. helmikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin varsinaiskarjalaksi käännetyn Kalevalan esittelytilaisuus.
Tapahtuman järjestäjät olivat Karjalan Sivistysseura, Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipiste, Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriö ja Karjalan Tasavallan Kansalliskirjasto.